|
Post by Pandora on Oct 18, 2013 19:10:15 GMT 2
//Ginga ja Gold paikalle //
Shaular
Luia-joella oli rauhallisen näköistä, kun muuan piekana liiteli lähemmäs kahden lauman rajaa. Koiras tarkkaili silmä kovana maastoa, sillä muuan viestinviejä oli ilmoittanut rajarikkureista jokirajalla. Shaular ei kylläkään käsittänyt, miksi hänen olisi pitänyt mennä paikalle, mutta kaipa hänen velvollisuutensa oli käydä tarkastamassa asia. Mitään ei kuitenkaan näkynyt ja kaikki oli rauhallista. Shaular ei pitänyt laisikaan siitä, että hänet hälytettiin paikalle turhan takia. Hän oli ollut juuri suunnittelemassa, miten he pärjäisivät talven ylitse, jos riista vähenisi. Turhautuneena piekana laskeutui joen ylle oksiaan kurottelevan puun oksalle. Hän istui tasan tarkkaan rajalinjalla, mutta ei todellakaan jaksanut kiinnittää huomiota siihen, oliko kenties kotkien puolella vai ei. Shaular oli rasittunut. Hän oli joutunut ottamaan yhä vain enemmän vastuuta lauman asioista päällikön ollessa huonovointinen. Varsinaisesti se ei haitannut koirasta, hän piti vastuussa olemisesta, mutta hän olisi mieluummin ollut johtaja. Silloin hänellä olisi ollut oma varapäällikkö, jonka kanssa jakaa tehtävät. Nyt hän oli yksin. Siksipä Shaular päätti nauttia tästä hiljaisesta hetkestä ja lepuuttaa hieman aivojaan. Hän sulki silmänsä ja hengitti syvään raikasta ilmaa. Ilmassa leijui kukkien ja saaliseläinten tuoksu. Hän oli sitä mieltä, ettei mikään voittaisi kotitundraa, mutta sillä hetkellä tämä paikka pääsi aika samaan tasoon.
|
|
|
Post by ginga01 on Oct 18, 2013 19:21:21 GMT 2
Gold
Oli noin keskipäivä. Aurinko paistoi kirkkaasti nuoren varapäällikön silmiin. Se sokaisi koiraan hetkeksi, mutta Gold ei antanut sen häiritä itseään. Varapäällikön tehtävät olivat koiraalle hiukan uusia, mutta nuorukainen sinnitteli ja kehittyikin koko ajan. Tänään se olikin tarkkaillut rajoja koko päivän, aamun valkenemisesta asti. Gold istui erään puun oksalla. Sen kultaiset sulat loistivat auringon valossa ja näytti siltä, kuin sulat olisi tehty kullasta. Gold käänsi katseensa kohti Luia jokea ja päätti tarkastaa sen lähiympäristön. Koiras levitti vaikuttavan kokoiset siipensä ja nousi lentoon. Siivet kauhoivat ilmaa tasaisesti ja nostivat Goldin ilmaan. Gold oli erittäin tarkka rajojen suhteen ja huomaisi varmaan heti, jos toinen olisi heidän puolellaan. Gold päätti tarkistaa toisen olevan haukka. Kun Gold varmistui asiasta tuo kiljaisi kimeästi ja syöksyi alaspäin kohti Shaularia. Tarkoituksenaan Goldin oli pakottaa tuo nousemaan lentoon." Kuka olet haukka? Poistu Bówasien alueelta." Gold sanoi pyörähtäen ilmassa niin että sai ilmaa siipiensä alle. Silloin olisi helpompaa nousta nopeasti ylöspäin. Koiraan katseesta näki sen että se oli tosissaan. Tämän kotkan kanssa ei kannattanut pelleillä. Se voitiin todistaa.
// Anteeksi lyhyys//
|
|
|
Post by Pandora on Oct 18, 2013 19:58:19 GMT 2
Shaular
Shaular nautistkeli rauhasta ja antoi auringon lämmittää kroppaansa. Siitä olikin aikaa, kun hän oli viimeksi nautiskellut rauhasta. Mutta valitettavasti rauha ei kestänyt nytkään kauaa. Jostain kuului kimeä kiljaisu ja Shaular raotti hieman toista silmäänsä nähdäkseen kirkujan. Kappas, sehän oli joku kotka naapurista syöksymässä häntä kohti. Toinenkin kullanruskea silmä avautui, jotta varapäälliköllä olisi parempi näkyvyys tulijaan. Koiras hyppäsi hieman kauemmas kotkasta nousten hetkeksi ilmaan laskeutuen kuitenkin pian takaisin oksalle. Pieni huvittuneisuus pilkehti koiraan olemuksessa. Hän ei turhaan hötkyillyt toisen vihamielisyyden vuoksi. "Olen Shaular", piekana vastasi rauhallisesti, ehkä hieman kyllästyneen kuuloisesti. Toinen kehotti poistumaan Bówasin alueelta. Shaular katsahti ympärilleen ja vilkaisi vielä sitä oksaa, jolla istui. "Anteeksi vain, mutta tarkalleen ottaen en ole Bówasin alueella. Tässä kulkee raja, joten olen tavallaan ei kenenkään- maalla", Shaular sanoi. "Ja kukas sinä mahdat olla?" hän tiedusteli vielä kepeään sävyyn.
//Ei se haittaa. Ei tästäkään kovin pitkää tullut //
|
|
|
Post by ginga01 on Oct 19, 2013 9:36:58 GMT 2
Gold
Gold harmistui hetkeksi kun toinen ei noussutlentoon. Harmistuneisuus kuitenkin hävisi toisen alkaessa puhua."Vai niin."Gold sanoi toisen kertoessa olevansa ei kenenkään maalla."Olen Golden Wing, mutta sano vain Goldiksi." Gold sanoi jo aika iloisesti. Hän ei kertonut olevansa Bówasin varapäällikkö. Eipä koiras osannut arvata, ettå oli törmännyt toiseen varapäällikköön. Goldin oli pakko sanoa snottavansa." Tuota noin...Minä olen Bówasien varapäällikkö."Gold sanoi ja heilautti siipiään totuuden meriksi. Koiras halusi toimintaa joten se pyörähti muutaman silmukan ilmassa, taidokkaasti tottakai.Gold päätti jäädä odottamaan mitä haukka tekisi. Gold laskeutui itsekkin oksalle, joka oli haukan vastapuolella. Katseet kohtaisivat ellei haukka väistäisi katsetta. Gold oli päättänyt että selvittäisi tämän asian ja niin hän selvittäisikin.
|
|
|
Post by Pandora on Oct 19, 2013 12:05:03 GMT 2
Shaular
Shaular ei ollut nyt sillä tuulella, että olisi jaksanut pokkuroida kenenkään edessä. Oikeastaan hän oli harvoin sillä tuulella ja siksipä hän ei siipeään lotkauttanut noustakseen kunnolla lentoon toisen tieltä. Erittäin tietoisena siitä, ettei rikkonut mitään rajasääntöjä hän pysytteli oksallaan. "Jos olisin tuolla oksalla", Shaular sanoi ja heilautti päätään kaksikymmentä senttiä hänen oikealla puolellaan olevan oksan suuntaan, "olisin teidän puolellanne." Piekana nyökkäsi hieman päätään jonkinlaiseen tervehdyksentapaiseen, kun maakotka esitteli itsensä. Pian tämä kertoi myös olevansa Bówasin varapäällikkö. Shaularin ilme oli hieman yllättynyt. Tämäkö siis oli Vuzzlan oikea siipi? Olihan hän kuullut puheita varapäälliköstä, mutta ei ollut tuota koskaan tavannut tai edes kuullut nimeä. Ainakaan muistaakseen. "Sepäs on mukava sattuma. Minä olen Hérasin varapäällikkö", piekana sanoi. Hän seurasi kullanruskealla katseellaan maakotkan puuhia ja vastasi tuon katseeseen. Hetken aikaa oli kiusallisen hiljaista, kunnes Shaular karisteli hieman kurkkuaan. "Niin, tuota, onkos teillä sujunut hyvin? Kaikki kunnossa laumassa ja niin edelleen?" hän jutusteli kevyesti täyttääkseen hiljaisuuden tyhjiön jollain. Mieluiten hän olisi tietenkin vain lentänyt tiehensä, mutta kaipa olisi parempi ottaa selvää siitä, mikä tämä Bówasin varapäällikkö oli lintujaan.
|
|
|
Post by ginga01 on Oct 23, 2013 6:23:33 GMT 2
Gold
Gold kuunteli toisen puhetta ja ymmärsikin asian." Anteeksi. Olen pahoillani että syytin sinua." Gold sanoi ja painoi päätään hetkeksi alas. Pian se kuitenkin nosti päänsä ja huomasi pienen yllättyneisyyden näkyvän toisen naamalta. Kun yllättäen toinen kertoi olevansa Hérasin varapäällikkö, niin Gold yllättyi niin että horjahti ja melkein tipahti puusta. Koiras sai kuitenkin tasapainonsa haettua ja pysyi pystyssä. " Todellako?" Kysymys jonka Gold esitti ei tarkoittanut ettei Gold uskoisi toista. Se vain halusi varmistaa kuulemansa. Hetkellisesti hiljaisuus todellakin valtasi maan. Toisen kysymyksen kuunneltuaan se sanoi: " No ihan hyvin. Eipä ole nyt oikeastaan ollut mitään ihmeempiä sattumuksia ja ruokaa löytyy hyvin, joten kaikki on kunnossa." Gold sanoi ja hymyili hiukan. " Entäs teillä?" Gold kysyi ja pyyhki nyt hymynsä pois kasvoiltaan. Gold ei edes ajatellut, että juuri nyt se istui juttusilla Hérasin varapäällikön kanssa. Se vain halusi jutella rauhaisasti toisen kanssa. Koiras mietti rauhallisena mitä sanoisi seuraavaksi. " Oletko koskaan käynyt tuolla?" Gold kysyi osoittaen nokallaan Peacok Islandin suuntaan. Hän ei siellä ollut käynyt, mutta olisi kiinnostavaa kuula millaista siellä oli, jos toinen sen voisi kertoa. Hän avasi suuret ja vaikuttavat siipensä, koska jos ne olivat liian kauan paikoillaan ne menivät inhottavasti jumiin. Gold sulki ne taas pian, vaikka tuuli puhalsikin niihin rentouttavasti. Varapäälliköllä oli paljon vastuuta, mutta Gold aikoi yrittää parhaansa.
// Anteeksi kesto. Tietokone ei toiminut.//
|
|
|
Post by Pandora on Oct 26, 2013 22:50:27 GMT 2
Shaular
Maakotka pyysi anteeksi ja kohotti roimasti pisteitään Shaularin silmissä. "Eipä tuo mitään. Virheitä sattuu", hän totesi yllättävänkin leppoisasti. Hän arvosti sitä, että tämä kotka tajusi erehtyneensä ja myönsi sen vielä. Moni muu olisi lähtenyt kiistelemään tai inttämään, mikä ei ollut lainkaan hyvä asia Shaularin kanssa. Piekana muuttuisi silloin niin hyiseksi, että melkein saattoi nähdä hengityksen huurustuvan. Molemmat olivat kerrassaan yllättyneitä siitä, että keskustelivat varapäällikön kanssa. Ei Shaular olisi osannutkaan arvata törmäävänsä Bówasin varapäällikköön. Kotka kertoi laumalla menevän hyvin. "Sepä mainiota. Meilläkin menee hyvin. Olosuhteisiin nähden siis", Shaular sanoi. Jonkin verran riistaa oli löytynyt lisää, koska kesä oli ollut suotuisa, mutta siltikin oli toisinaan hankala löytää suuhunpantavaa. Piekana käänsi päätään nokanosoituksen suuntaan. "En", hän sanoi. "Se on liian etelässä. Jopa täällä on hieman epämukavaa", Shaular sanoi. Häntä harmitti kovasti se, ettei voinut enää asua tundralla, mutta ainakin sai elää havumetsässä. Se oli huomattavasti parempi paikka kuin esimerkiksi sademetsä. Yh. Sinne Shaularia ei olisi saanut asumaan, ei sitten millään. "Jos siellä olisi lunta niin voisin harkita vierailua. Metsät eivät oikein ole minun juttuni", Shaular sanoi ja yllättyi hieman siitä, kuinka avoimesti puhuikaan toiselle varapäällikölle.
//Eipä haittaa //
|
|
|
Post by ginga01 on Oct 27, 2013 9:41:38 GMT 2
Gold
Gold nyökkäsi kun toinen näytti antavan anteeksi. Goldin luonteeseen kuului se että jos se teki virhee niin se pyysi anteeksi. Gold ei ymmärtänyt aluksi mikä ihmeellinen asia toisesta huokui. Jutustelun jälkeen koiras arvasi että se oli jotakin käsittämätöntä. Juuri tuon " voiman" takia Gold arvosti Shaularia. " Mukavaa, että teillä sujuu hyvin." Gold sanoi. Se avasi siipensä ja nousi lentoon. " Vai niin. Minäkään en ole käynyt siellä." Lennossa koiras nousi ylemmäs ja yhä ylemmäs sillä se oli huomannut maantasalla jäniksen. Gold valmistautui ja ampaisi nopeasti matkaan. Se kiisi alaspäin pitäen siivet kiinni kehossaan. Kun maa alkoi lähestyä ka saalis oli lähellä koiras hidastu vauhtiaan hiukan ja nappasi jäniksen kynsiinsä. Se tappoi jäniksen nopeasti. Sitten jänis kynsissään se kiisi takaisin Shaularin luokse. Gold nappasi palan jäniksestä ja kysyi." Haluatko? En minä kummankaan jaksa sitä kokonaan syödä, niin turha ruokaa on heittää hukkaan, vai?" Gold sanoi ojentaen jäniksen raatoa kohti Shaularia. Gold suoraansanoen vaati että toinen ottaisi. Mitä se haittasi vaikka jänis olikin Bówasien puolelta. Jos Bówasien jäsen sitä tarjosi niin miksi ei. Gold päätti että se koittaisi olla kohtelias toiselle.
|
|
|
Post by Pandora on Nov 1, 2013 21:14:45 GMT 2
Shaular
Shaular arvosti nöyryyttä ja kykyä myöntää omaa erehtyväisyyttään. Hänellä itsellään oli tosin toisinaan ongelmia kyseisen asian kanssa, mutta sehän ei nyt ollut pointti, vai mitä. Asiallisesti piekana kertoi heidän elonsa sujumisesta noin kaunisteltuna. Shaular ei ollut kovinkaan vakuuttunut siitä, että tämä kelvollinen ruokatilanne jatkuisi pitkään. Talven tullen se viimeistään pahenisin. Ja silloin aiheutuisi ongelmia. Shaular kohotti hieman katsettaan, kun Gold nousi siivilleen. Shaular siristi hieman silmiään. Se ei mielellään katsellut ketään alhaaltapäin. Se tuntui epämukavalta. Hän seurasi rauhallisesti koiraan kohoamista ylemmäs ja sen jälkeistä syöksyä. Ilmekään ei värähtänyt, kun jänis heitti henkensä. Hänellekin tarjottiin osaa. "Mikäs siinä, mutta on varmaan parempi ruokailla maan tasalla", piekana sanoi. Hän ei koskaan kieltäytyisi ruokatarjouksesta, paitsi jos sen tekisivät eräät tietyt yksilöt. Maakotka kuitenkin vaikutti varsin hyvältä tyypiltä, joten hän saattoi hyväksyä tarjouksen. Piekana levitti omat siipensä ja hypähti alas oksalta liidellen alas maahan.
|
|