|
|
Post by Raptor on Jun 15, 2012 16:13:41 GMT 2
// Tattuska. Tämä tapahtuu aivan laumojen rajalla//
Aurinko paistoi. Savannilla oli melko lämmin, monet eläimet olivat kokoontuneet juomapaikkojen ääreen. Useat pedot käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja nauttivat aterioistaan. Seeprat ja antiloopit laidunsivat samalla, kun leijonat vaanivat niitä korkeassa ruohikossa.
Koati kiipeili oksilla etsien ruuakseen selkärangattomia. Se löysi muutaman koppakuoriaisen ja se nuuhki ilmaa. Pian se päästi ilmaan pelästyneen vingahduksen. Kuin salamaniskusta, puolikarhu oli kadonnut oksalta ja vähän matkan päässä näkyi kapea hahmo. Läheltä katsottuna se oli harpyija, jotka eivät yleensä olleet savannilla. Naaraan nimi oli Vuzzla. Hän laskeutui tukevalle oksalle nauttimaan saaliistaan. Hän ei voinut uskoa, että oli aivan laumojen rajalla. Muutama siivenisku länteen, niin oltaisiin Bówasin, hänen hallitseman lauman, puolella ja muutama siivenisku itään, niin oltaisiin Hérasin alueella. Bówasin johtaja huokaisi, sillä johtaminen oli rankkaa ja vapaa-aika kului suunnilleen metsästämiseen. Pian hänen olisi mentävä tapaamaan vanhaa ystäväänsä Kuukkelia, sillä pähkinänkuoret haittasivat hänen pesäpuunsa ympäristöään. Saaliseläinten oli vaikea liikkua pähkinöiden keskellä ja myös tippuneista hedelmistä oli haittaa. naaras katsahti taivaalle, muutama korppikotka liiti taivaalla, se merkitsi jonkun kasvissyöjän kuolemaa. Hän huokaisi uudelleen. Ties mitä päivä toisi tullessaan.
|
|
|
|
Post by Tattuska on Jun 18, 2012 19:25:48 GMT 2
Pieni rukeansävyinen otus liiteli korkealla taivaalla. Naarashaukkaa hieman jopa jännitti se että olisi pian aivan Hérasien ja Bowásien rajalla eikä siitä olisi kuin muutama askel ja tämä olisi jo tunkeilijana toisten puolella. Varpushaukka oli nimeltään Sakura, Hérasien johtaja, varpushaukka. Pienestä koosta oli hyötyä ja haittaa. Hyötyjä roolaaja ei jaksanut listata sillä suurin osa niistä löytyi luonteesta. Haittoja oli muun muassa ne että naaraan täytyi löytää ruuakseen pieniä olentoja, ei isoja, niitä tämä ei saisi nirhattua millään. Toisena taistelussa tämä ei välttämättä saisi tehtyä kovinkaan kovaa vahinkoa toiseen ja toinen taas saattaisi saada Sakuran vaikka oman jalkansa alle, hyvällä tuurilla.
Naaraas havahtui kuullessaan kovaäänisen huudon joka kuitenkin loppui pian. Kyseessä oli ilmiselvästi ollut kuolema, joku oli saalistanut jonkun eläimen alapuolella olevan joen läheisyydessä. Sakura kuitenkin päätti käydä tarkistamassa tämän ja laskeutui hieman alemmas, jääden kuitenkin suuresta kotkasta kauemmas. Tämä laskeutui korkean puun oksalle pysyen silti korkeammalla kuin kotka. Aivan ääneti tämä tarkkaili toisen touhuja kinostuneena
|
|
|
|
Post by Raptor on Jun 20, 2012 11:20:24 GMT 2
Naaras söi koatiaan niin innokkaasti, ettei nähnyt varpushaukan tuloa yläoksalle. Hänhän oli lähellä rajaa, joten toinen oli tullut siihen yllättäen. Harpyija käänteli päätään tarkastaessaan tilanteen ja katsoesaan ylös hän säikähti pientä ruskeaa petolintua. Hänen lounaansa melkein tippui kotkan hätkähtäessä, mutta Vuzzla sai nipin napin pelastettua saaliinsa. Hän tutkaili toista meripihkan värisillä silmillään.
Viimein naaras päätti sanoa jotakin, jotta ei antaisi toiselle huonoa kuvaa itsestään." Hei, olen Vuzzla". Hän katsoi samalla alas savannille. Leijonat olivat näköjään metsällä, sillä ne jahtasivat laumana gasellia.
//Lyhyt //
|
|
|
|
Post by Tattuska on Jun 21, 2012 12:06:12 GMT 2
Sakura ehkä jopa hieman säikähti suurikokoista kotkaa kun tämä huomasi varpushaukan. Sakura oli jo valmis lähtemään pakoon oksalta jos toinen vaikka hyökkäisi ja levitti siipiään hieman. "Päivää Vuzzla, anteeksi että säikäytin sinut" Se sanoi pistäen siipensä takaisin normaaliasentoon. Toinenhan vaikutti oikein mukavalta. Naaras alkoi hyppelehtiä pieniä oksia pitkin alemmille oksille ja pian tämä olikin jo aivan samalla oksalla kuin Vuzzlaksi esittäytynyt harpyijanaaras. Hetken aikaa ruskea haukka oli aivan hiljaa kunnes tajusi jotain, hänhän ei ollut esitellyt itseään! "Anteeksi, unohdin esittäytyä, olen Sakura, lajiltani olen varpushaukka ellet sitä jo huomannut" Se sanoi nostaen päätänsä ylöspäin jotta pystyisi katsomaan toista silmiin. Omaa asemaansa Héraseissa, Sakura ei vielä aikonut paljastaa. Paljastaisi ehkä sitten kun toinenkin.
Maassa liikahti jokin. Sakura levitti siipensä uudestaan pitäen katseensa maassa liikkuvassa olennossa. "Suonet anteeksi nopean poistumiseni" Se sanoi ennen kuin aloitti kovan syöksyn kohti maata. Siivet melkein kehossa kiinni, Sakura tippui kohti maata ja hetken päästä alkoi levittää siipiään hiljalleen. Niin kovassa vauhdissa siipien avaaminen nopeasti tuottaisi varmasti ainakin siipien katkeamisen, ja sitähän naaras ei halunnut. Se oli juuri saamassa saaliin kiinni, kun se huomasi haukan ja vilisti pakoon aivan naaraan edessä. Sakura oli turhautunut ja muisti ylhäällä olevan kotkan, apua! Sakura oli varmasti näyttänyt typerältä syöksyessään alas, ja nyt tämä ei edes ollut saanut mitään kiinni, luulisiko toinen nyt että Sakura olisi huono metsästäjä, olhan hän aika alipainoinenkin.
Hieman nolostuneena naaras lensi takaisin Vuzzlan luo ja jäi oksalle seisomaan aivan hiljaa odottaen mitä toinen tämän "lentosuoritukseen" sanoisi.
|
|
|
|
Post by Raptor on Jun 25, 2012 15:22:44 GMT 2
Sakuraksi esittäytynyt varpushaukka vaikutti melko mukavalta. Naaras vilkaisi saalistaan ja piti sitä vakaasti suuren jalkansa alla, jotta se ei tipahtaisi maaahan. Toinen oli siis haukka, eli Hérasin puolelta. Huonot muistot kantautuivat vaaleanharmaan kotkan pääkoppaan. Hän ravisteli päätään. Nyt ei ollut oikea hetki miettiä moisia. Hän ei tahtonut antaa toiselle tyhmää kuvaa itsestään. " Tiesitkös, että Bówaseilla on uusi johtaja?" naaras sanoi ja hymyili hiukan. Toinen osannut aavistaakaan, että hän jutteli juuri sen kanssa. Bówasien uusi johta, Vuzzla, kuulosti hienolta, vaikka harmaasiipinen suri yhä isänsä menehtymistä.
Varpushaukka näytti havainneen saaliin, koska pyysi hetken aikaa. Kotka katsahti alas samalla, kun tuo pieni olento kiiti ilman halki siivet supussa. Hiiri oli kuitenkin jo havainnut haukan ja pääsi pakoon. Toinen palasi oksalle hiukan nolon näköisenä. Harpyija hymyili " Hieno syöksy , mutta sinuna olisin aukaissut siivet hiukan aikaisemmin", tämä tokaisi, vaikka ei itsekkään ollut mikään mestari saalistuksessa. Ja tietysti saaliiden kokoero oli valtava, jos vertasi koatia ja hiirtä. Niinkuin petolintujen. Vuzzla oli yksi suurimmista petolinnuista, kun taas toinen näytti niin pieneltä naaraan rinnalla. Ja hiukan aliravitultakin. Olikohan toinen saanut syödäkseen vai oliko kaikki hänen saalistusyrityksensä päättyneet noin? Äh, kyllä toisella oli kaikki hyvin. " Näytät hiukan... aliravitulta. Onko se synnyinnäistä vai..?" naaras kysi.
|
|
|
|
Post by Tattuska on Jul 2, 2012 0:56:21 GMT 2
Sakura yllättyi kuullessaan kotkillakin olevan uusi johtaja. Hetken aikaa naaras oli aivan hämillään mutta ennen kuin alkaisi näyttää tyhmältä tämä päätti vastata jotain. "Jaahas, sepäs on kiintoisaa... Millainen hän on" Se sanoi uteliaasti. Pitäisihän hänen tietää uskaltaisiko mennä kotkien johtajan luo vain... muuten vaan, vai uskaltaisiko hän mennä sinne millään keinolla. Sakuralla ei ollut aavistustakaan että jutteli juuri johtajan kanssa ja se saattaisi olla pienoinen järkytys pienelle petolinnulle jos saisi sen joskus kuulla. Sakura katsahti taivaalle miettien isäänsä, muita haukkoja ja kotkia. Kuinka yksi sota oli voinut niittää niin monta henkeä, miten... Ei se voinut olla mahdollista. Pieni kyynel tipahti ruskean petolinnun poskelle ja sitä kautta oksalle. Naaras nosti vasemman jalkansa silmänsä korkeudelle, pyyhkäisten märän aineen pois silmänsä läheltä, nyt ei ollut aika itkeä.
Pian Sakuran päästyä syöksynsä jälkeen takaisin oksalle, hän kuuli toiselta ohjeita. Naaras koki ne ehkä hieman loukkaavina mutta ymmärsi ettei toinen varmasti aikonut lauseellaan loukata vaan ainoastaan ohjeistaa. "Kiitos ohjeista, yritän muistaa ensi kerralla" Se sanoi mahdollisimman kiitollisella äänensävyllä, vaikkakin siihen sekoittui hieman vihaisuuttakin. Toine kysyi vielä linnun aliravitsemusongelmasta. Sakura levitti siipensä, katsoi vatsaansa ja ikäänkuin hyppelehti oksalla. Sitten se rauhoittui, laittoi siipensä takaisin kylkiään vasten ja katsahti toista silmiin. "Ei se synnynnäistä ole, lapsena olin aivan normaalipainoinen. Mutta tiedäthän sinä sen... meidän alueeltamme on ruoka alkanut loppua ja sitä riittää juuri ja juuri meille. Joksikin kaikki saavat aika vähän mutta tarpeeksi" Naaras vastasi. Pian se kuitenkin siristi silmiään katsahtaen hieman oikealle. "Tai riittäisi ellei se ahmatti söisi vatsaansa täyteen" Sakura mutisi muistellessaan miten se ahmatti, Blooker, syö aina kaiken.
//Mikäköhän tuo nimi, Blooker on? Väsyneenä tuli sitten keksittyä sekin...
|
|
|
|
Post by Raptor on Jul 5, 2012 20:46:46 GMT 2
Sakura näytti heti valpastuvan, kun Vuzzla mainitsi uuden johtajan, eli hänet. " Noo, hän kaunis, vahva, rohkea ja uskollinen laumalleen", naaras tokaisi, pää hiukan vinossa. Hän näki, että toinen itki, miksiköhän. Sitten hänenkin mieleensä muistui hänen isänsä. Hän oli kuollut sodassa, jossa myös Hérasien johtajakin oli kuollut. Tai niin hän oli kuullut emoltaan, kun oli untuvikko.
Toinen näytti hiukan suuttuneen naaraan kommentista saalistuksen epäonnistumisesta. Ja kun naaras oli kysynyt toisen hintelästä koosta, haukan vastaus toi muistoja mieleen. Haukkojen puolelta ruoka oli tosiaan vähentynyt ja siksi se sotakin oli syttynyt. " Niin, jos riista olisi pysynyt puolellanne, niin minun vartijoideni ei koko ajan tarvitsisi vahtia raj..", naaras sanoi, lopettaen äkkiä tajutessaan lipsuattaneet tärkeän tiedon. Hän katsoi alaspäin ärtyneenä. Miksi hän oli tällainen lörppö? Vaikka olihan se toisaalta ihan hyvä, että toinen tiesi, ainakin varpushaukka osoittaisi kunnioitusta harpyijaa kohtaan. Mutta asian olisi ollut parempi pysyä salaisuutena, ainakin toistaiseksi.
|
|
|
|
Post by Tattuska on Jan 25, 2013 18:51:31 GMT 2
Sakura pompahti hieman kuullessaan juttelevan kotkien johtajalle. Se ei ollut ollenkaan kuvitellut.. Mutta miksikäs ei, tuollainen kotka olisi varmasti sopiva johtajaksi, vaikka eihän Sakura edes tiennyt millainen Vuzzla oikeasti oli.
"Hauska tutustua johtaja" Se sanoi naurahtaen. Olihan hän varmasti jo tämän sanonut, mutta ilmoitti nyt että oli havainnut toisen sanoneen itsensä johtajaksi.
[Anteeksi kestosta ja viestin lyhyydestä, muttakunonhuonoisnspisniineipystyropettamaan]
|
|
