Post by Deleted on Apr 19, 2013 16:34:35 GMT 2
Tuqidagin olo oli haikea. "Jos olisin saanut valita sanani tarkkaan, ehkä ei olisi pitänyt käskeä häntä levittämään siipiään, vaan sanoa, että rakastin häntä", Tuqidag alkoi pohtia sanojaan. "Tiesiköhän se, että minä rakastin sitä?" Tuqidag käänsi katseensa Necrokseen. Se oli unohtanut kokonaan Silin olemassa olon, vaikka tuo tähtihedelmiä nakkelikin maahan. Kyllähän pikkusiskon sipaisu nokalla tuntui lohduttavalta, mutta jotenkin Necros osasi lohduttaa paremmin tässä asiassa, sillä Necros tiesi Tuqin menneisyyden. Pian nuori tuulihaukka kuitenkin pudisti päätään ja päätti ajatella jotain muuta. "Hei Sil. Toi on mun hommaa", Tuqi huikkasi, ehkä hivenen mustasukkaisesti, sillä hänenhän kuului pudottaa Necrokselle noita tähtihedelmiä.