|
Post by Pandora on Jan 29, 2013 15:50:26 GMT 2
//Trisja kera Tuqin //
Shaular
Päivä oli lämmin ja vain muutamia pilviä purjehti taivaalla. Monet eläimet olivat vetäytyneet varjoon tai vesistöjen ääreen. Puun oksalla istui myös muuan piekana, joka tarkkaili tiiviisti joen rantatörmää. Siellä nimittäin liikkui vesimyyrä, pulska ja pahaa-aavistamaton vesimyyrä. Shaular, se oli piekanan nimi, siristi silmiään ja hypähti äänettömästi toiselle oksalle. Hieman alemmas ja lähemmäs myyrää. Vielä ei käyty kimppuun vaan odotettiin ihan rauhassa. Shaularilla ei ollut kiire. Se tahtoi odottaa juuri täydellistä hetkeä, hetkeä jolloin myyrä ei ehtisi edes huomata haukasta muodostuvaa varjoa, kun se jo joutuisi kynsien kuolettavaan otteeseen. Siipiä levitettiin ja liikahdeltiin hieman oksalla odottavaisesti, ehkä hieman malttamattomana. Vielä hetki, vielä ihan hetken verran. Lopulta koirashaukka hyppäsi oksalta ja levitti siipensä liitäen kohti myyrää. Kullanruskeat silmät olivat nauliutuneet tummaan karvamöykkyyn, joka nuuhki maata etsien ilmeisesti jotain. Jalat ojennettiin ja oltiin aivan valmiina nappaamaan myyrä kynsiin.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 29, 2013 16:01:30 GMT 2
Tuqidag
Nuori Tuulihaukka oli viestejä lennättänyt johtajattaren ja vartijoiden välillä pitkin aamupäivää. Se oli nyt tullut joelle katsomaan, josko löytyisi hyvää sapuskaa. Se havaitsikin hyvän kokoisen vesimyyrän, eikä se sillä hetkellä enää ajatellut muuta ympäristöstä kuin kurnivaa mahaansa. Tuqi tuijotti myyrää, kunnes aloitti syöksyn sitä kohti. Juurikun sen kynnet lävistivät myyrän vartalon, tunsi se painavan töytäsyn. "Hei! Mitä ihmettä sä teet?" se huudahti, ennenkuin tajusi kuka siihen oli törmännyt. Tuqidag tuijotti piekanaa, jonka se hämärästi tiesi varajohtajaksi, muttei koskaan ollut tuon kanssa mitenkään jutustellut. "A-anteeksi, taidettiin kytätä samaa myyrää", Tuqidag änkytti lopulta. "Tosi anteeksi", Tuqi mutisi ja tuijotti pahoillaan piekanaa.
|
|
|
Post by Pandora on Jan 29, 2013 16:16:13 GMT 2
Shaular
Shaular oli kykkinyt jo hyvän aikaa oksalla vahtimassa myyrää ja oli viimein saanut aikaiseksi mennä sen pyydystämään. Melkein siinä onnistuttiinkin, mutta sitten joku aivokääpä ilmestyi eteen ja vei myyrän varapäällikön nokan edestä saaden tuon vielä tömähtämään maahan. Shaular kuuli kysymyksen ja napsautti kiukkuisesti nokkaansa. "Samaa voisin kysyä sinulta", se sanoi kiukkuisesti ja ravisteli sulkiaan puhtaaksi hiekasta. Kullanruskeat silmät mulkoilivat tuulihaukkaa, joka pyysi änkyttäen anteeksi. Shaular tunnisti toisen viestinviejäksi, oli ehkä saattanut jopa joskus käyttää toisen palveluja, mutta ei ollut varma. "Saisit katsoa eteesi", varajohtaja totesi, vaikka olisi ihan hyvin voinut tehdä itsekin niin. Hän oli kuitenkin ylempiarvoinen ja siksi etulento-oikeutettu, eikös vain.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 29, 2013 18:47:33 GMT 2
Tuqidag
Nuori tuulihaukka katsoi kunnioittavasti varajohtajaa, se ei ollut tarkoittanut viedä sen saalista, joten se jätti saaliin ja perääntyi. "Olisit kyllä sinäkin voinut katsoa eteesi", se sanoi hiljaa, mutta kuitenkin perääntyi ja kumarsi pienesti tuolle, osoittaakseen kunnioitusta vanhempaa varajohtajaa kohtaan. "Olen pahoillani, pidä hyvänäsi", Tuqidag sanoi ja tönäisi saaliinsa kohti piekanaa. "Oikeastaan, pidän paljon enemmän lohesta", se sanoi sovittelevalla äänellä.
|
|
|
Post by Pandora on Jan 29, 2013 22:53:07 GMT 2
Shaular
Piekana huomasi kunnioittavan katseen ja oli varsin tyytyväinen siitä, että toinen oli tunnistanut hänet. Shaular kuuli tuulihaukan sanat ja siristi hieman silmiään, mutta ei sanonut asiaan mitään, koska tämä toinen kumarsi ja perääntyi. Myyrää tönäistiin varapäällikköä kohden, joka nyökäytti päätään pienesti. Toinen sanoi pitävänsä enemmän lohesta. "Etkös sinä ole tuulihaukka?" Shaular ei voinut olla kysymättä. "Tuulihaukat syövät jyrsijöitä ja hyönteisiä", piekana totesi. Kalasääkset söivät kalaa, merikotkat söivät kalaa, mutta eivät tuulihaukat.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 29, 2013 23:19:18 GMT 2
Tuqidag
Tuqi kunnioitti todellakin piekanaa, jonka oli tunnistanut varajohtajaksi. Hän luovutti mieluusti saaliinsa toiselle. Kun tuo kysyi eikö Tuqidag ollut tuulihaukka, se vastasi: "Olen." Kun tuo kertoi mitä tuulihaukat syövät, oli pikkuisen pakko vastava: "Tiedän, että useimmat tuulihaukat syövät niitä, mutta minä olenkin se poikkeus joka vahvistaa säännöt ja tykkään enemmän lohesta." Pitikö piekana sitä kenties tyhmänä, kyllähän se nyt tiesi, mikä oli sen lajin lempiruokaa yleensä, Tuqi vain piti silti eniten kalasta.
|
|
|
Post by Pandora on Jan 29, 2013 23:34:55 GMT 2
Shaular
Oli ihailtavaa nähdä, kuinka nuoriso sillä tavalla kunnioitti. Tästä syystä Shaular ei alkanut paasata kohteliaisuus- ja käyttäytymissäännöistä. Hän oli tyytyväinen siihen, että tuulihaukka ilmaisi ymmärtävänsä ja hyväksyvänsä piekanan arvoaseman. Toisen lohensyöntiä ihmeteltiin ja asiaa tiedusteltiinkin. Tuulihaukka kertoi olevansa poikkeus, joka vahvisti säännön. Shaular hymähti. Hän ei olisi voinut kuvitellakaan syövänsä kalaa. Hän oli kerran maistanut ja se oli niin hirvittävän makuista, ettei toista kertaa koskaan maistettaisi. "En edes ymmärrä, kuinka kukaan voi syödä mieluummin kalaa kuin myyrää", piekana totesi ja katseli edelleen tuulihaukkaa. "Mikä on nimesi?" hän kysyi sitten. "Minä olen Shaular, mutta tiesitkin sen varmaan jo."
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 29, 2013 23:44:15 GMT 2
Tuqidag
Nuori tuulihaukka tosiaan kunnioitti varajohtajaa, eikä tuo onneksi ruvennut käytöstapakoulutusta antamaan. Kun tuo ihmetteli lohensyöntiä, ei Tuqi itse voinut tajuta, miten joku voisi syödä karvaisi, sillä sitä itseä inhotti suuhun jäävät karvat. "Minä en taas tajua karvaisten otusten syömistä, inhottaa suuhun jäävät karvat", Tuqidag vastasi takaisin. Kun toinen kysyi nimeä ja esitteli itsensä, vaikka Tuqi tiesikin tuon nimen, se vastasi: "Olen Tuqidag, minua voit kutsua kuuksi tai Tuqiksi."
|
|
|
Post by Pandora on Jan 30, 2013 0:51:12 GMT 2
Shaular
Shaular ei mitenkään voinut ymmärtää tämän tuulihaukan mieltymystä kalaan. Limaiseen ja suomuisaan niljakkeeseen. Yök. "Jos osaa syödä, niin ei tule karvoja", Shaular vastasi. Piti osata syödä niin, ettei irtokarvoja tulisi. Se oli taitolaji. "Kalat ovat paljon inhottavampia. Limaisia kylmiä", piekana sanoi ja värähti inhoten. Tuulihaukan nimeä tiedusteltiin, sillä eihän varapäällikkö kaikesta mahtavuudestaan huolimatta voinut kaikkien nimiä muistaa. "Tuqdag", koiras toisti. Sillä ei ollut aikomustakaan käyttää mitään lempinimiä. Shaularin periaate oli, että lempinimiä käytettiin vain ystävistä ja niitä käyttivät vain ystävät. Hän ei pitänyt tätä teiniä ystävänään, eikä ollut tuon ystävä, joten olkoon toinen siis Tuqidag. Shaular päätti nauttia saamastaan myyrästä ja repäisi nokallaan kunnon palasen hotkien sen sitten suuhunsa.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 30, 2013 10:37:41 GMT 2
Tuqidag
Makuasia on sellainen, mistä ei kiistellä, mutta nyt oli kaksi erimielisyyttä vastakkain. Mutta Tuqidag ei ruvennut tappelemaan. Nimi kerrottiin, kun toinen kysyi, Shaular taisi olla ensimmäinen, joka käytti hänen oikeaa nimeään lempinimien sijaan, no ei se häntä haitannut yhtään. Kun tuo alkoi syödä myyrää, levitti Tuqidag siipensä ja lensi korkealle, kunnes syöksyi todella nopeaa vauhtia veteen, pysyen siellä hetken ja napatan pikkukalan suuhunsa ja palasi pintaan ja jatkoi lentoa normaalilla vauhdilla, kunnes palasi varajohtajan vierelle ja alkoi syömään lohtaan.
|
|
|
Post by Pandora on Jan 30, 2013 19:04:39 GMT 2
Shaular
Shaular ei voinut ymmärtää, miten kukaan saattoi syödä vapaaehtoisesti kalaa. Sen ymmärsi kalasääksiltä ja vesistöjen läheisyyteen sopeutuneilta linnuilta, mutta kala syövä tuulihaukka. Se oli jo ihan liikaa. Piekana seurasi katseellaan, kun Tuqidag nousi ilmaan ja sukelsi hakemaan kalaa. Shaular siirtyi hieman kauemmas, kun tuulihaukka tiputti sätkivän kalan maahan. Jalalla siirrettiin myyränraatoa kauemmas kalasta myös, ihan kuin siitä olisi voinut tarttua joku tauti. Varapäälliköltä pääsi inhoava äännähdys.
//Mietin vaan tuossa muuten, että miten Tuqi saa tuon lohen, kun se on kuitenkin aika pieni ja lohi on aika iso ja niin... Kun kotkatkin nappaa kalat kynsillä eikä sukeltamalla. //
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 30, 2013 20:37:30 GMT 2
//Muoksin sen//
Tuqidag
Tuqidag sukelsi ja nappasi kynsiinsä sintin ja toi sen rannalle sätkimään. Tuqi iski kyntensä kalaan, saaden sätkinnän lopulta loppumaan. Piekana osoitti selkeästi, ettei pitänyt kaloista ja päästi inhoavan äänen. Tuqidag ei kuitenkaan viittinyt reagoida siihen, makunsa kullakin, se ajatteli ja mussutti herkullista kalaa suussaan. "Njam", sen oli pakko sanoa, ihan vain kujeillakseen piekanalle.
|
|
|
Post by Pandora on Jan 30, 2013 22:25:13 GMT 2
Shaular
Piekana seurasi katseellaan pikkuhaukkaa, joka varsin taitavasti kyllä nappasi kalan vedestä. Etäisyyttä kuitenkin otettiin, kun Tuqidag toi kalan rantaan. Shaular ei tahtonut päälleen suomuja tai vettäkään. Se söi loput vesimyyrästään, joka oli varmasti parempaa kuin joku limainen kala. Tuhahdettiin toisen 'njamille'. Kuinka lapsellista olikaan tuollainen käytös. Koiras ei vain ajatellut, että ei itsekään ollut kovin kypsä siirtyessään kauemmas kalasta. Siipiä leviteltiin hieman ja rintasulkian suittiin nokalla parempaan järjestykseen. "Sinähän olet viestinviejä. Tiedätkö, missä Sakura mahtaa olla? En löytänyt häntä aukiolta", Shaular kysyi. Hän ei vaivautunut käyttämään Sakurasta nimitystä johtaja, koska ei todellakaan pitänyt varpushaukkaa sellaisena.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Jan 31, 2013 10:12:19 GMT 2
Tuqidag
Tuqidag oli pyytänyt myyrän, jota seurasi toinenkin saalistaja. No tuulihaukka päätti, antaa varajohtajalle saaliinsa, kunnioituksesta ja pyydysti sen sijaan pienen kalan itselleen. Ehkä kumpikin linnuista käyttäytyi hieman lapsellisellisesti, koska heidän makuasiansa ruuasta oli täysin eri. Yhtäkkiä Tuqilta tiedusteltiin, olikos hän viestinviejä ja tiesikö Sakuran olinpaikka. "Juu olenhan minä. Kun aamupäivällä kuljetin viestejä, niin hän oli haukanhuipulla, mutta en tiedä onko hän vielä siellä", Tuqidag vastasi ja lisäsi: "Haluatko kenties lähettää viestin Sakuralle?" Tuqidag huomasi, ettei Shaular, ihan pitänyt Sakuraa johtajana, mutta hänelle se oli melkeinpä ihan sama.
|
|
|
Post by Pandora on Jan 31, 2013 18:25:32 GMT 2
Shaular
Shaularin vatsa oli mukavasti täynnä kiitos herkullisen myyrän. Enää ei kovin jaksettu nipottaa toisen kalansyönnistäkään, mutta suomuolioon pidettiin hieman etäisyyttä. Tuqidagilta tiedusteltiin, tiesikö tuo kenties johtajan olinpaikkaa. Sakura oli kuulemma ollut Haukanhuipulla. Tietysti olisi ollut kohteliasta ilmoittaa varapäällikölle, mistä tämä voisi tavoitella johtajaa, mutta mitäpä sellainen teini olisikaan ajatellut. Shaular tukahdutti halveksuvan tuhauksen. "Ei tarvitse. Asiani on sellainen, jota ei voi ihan kenelle tahansa kertoa. Etsin hänet itse", piekana tokaisi. Hän luotti kyllä viestinviejiin, mutta kalaa syövä tuulihaukka, teini-ikäinen ja ties mitä muuta. Sellaiseen hän ei luottaisi suurestikkaan. "Mutta jos satut törmäämään häneen niin kerro, että Shaularilla on asiaa", piekana sanoi ja levitteli siipiään. Koiraalla olisi menoa, hän oli lupautunut katsomaan uusia vartijakokelaita ja kenties hieman kouluttaakin näitä. "Minun täytyy lähteä. Näkemiin", varapäällikkö sanoi ja nousi siivilleen lentäen pois. Se nousi ylemmäs ja kaarteli taivaalla suunnaten sitten kohti rajaa.
//Kiitos pelistä ^^ //
|
|